Digitalisointi pysäytetään Ruotsin kouluissa

21.07.2023

Teksti: insinööri Martina Lampero. Käännös: Daniel Lundberg.

Ruotsin hallitus hylkää Opetusviraston uuden strategian koulujen digitaalisista välineistä. Vuonna 2013 julkaistussa PISA-raportissa, kävi ilmi, että oppilaat, jotka olivat alkaneet käyttämään tietokoneita ja tabletteja opetuksessa, saavuttivat huomattavasti huonompia tuloksia. Suomessa aiotaan tehdä laki mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana. Yksi aihe, jota ei käsitellä, on se, että Wi-Fi-reitittimien, langattomasti yhdistettyjen tietokoneiden, tablettien ja matkapuhelimien käyttö aiheuttaa mikroaaltosäteilyä, joka voi aiheuttaa päänsärkyä ja keskittymisongelmia.

Ruotsin hallitus hylkää Opetusviraston uuden strategian koulujen digitaalisista välineistä lastenlääkäri Ulrika Ådénin ja aivotutkija Torkel Klingbergin ankaran kritiikin jälkeen, Dagens Nyheter uutisoi 14. toukokuuta.

Opetusviraston digitalisointisuunnitelma ei ole näyttöön perustuva, opetuksen pitäisi perustua tieteeseen ja todistettuihin kokemuksiin, sanoi opetusministeri Lotta Edholm DN:lle. Strategia on lähetetty lausuntokierrokselle, ja useat lastenlääkärit ja aivotutkijat ovat varoittaneet kuulemisvastauksissaan digitaalisten välineiden käyttöönotosta liian aikaisin, Edholm sanoo. Tieteellistä tukea tälle kehitykselle on hyvin vähän, Edholm sanoo.

Seuraavana päivänä Vi Lärare -lehdessä:

”Hallitus pysäyttää Ruotsin opetusviraston digistrategian sen jälkeen, kun useat merkittävät neuvoa-antavat tahot olivat huomauttaneet aineiston tieteellisistä puutteista. Sen sijaan Karolinska Institutetin tutkijat haluavat, että opettajat koulutetaan parhaalla mahdollisella tavalla opettamaan lapsia tietyissä oppiaineissa.”

Vi Lärare -lehti haastatteli Ruotsin lastenlääkäriliiton puheenjohtajaa, professori Ulrika Ådénia ja Tukholman Karoliinisen instituutin neurotieteen professoria Torkel Klingbergiä.

Karolinska-instituutti ja Torkel Klingberg kritisoivat Ruotsin opetusvirastoa siitä, että se ei ole perehtynyt tutkimukseen, joka osoittaa, että digitaaliset välineet voivat heikentää tiedonhankintaa.

Työkaluja tulisi käyttää esikoulussa (päivähoidossa) täydentävänä ”leikin, luovuuden ja kielen kehityksen edistämiseksi”. Ruotsin lastenlääkäriyhdistys suosittelee kuitenkin pidättäytymistä digitaalisten välineiden käytöstä alle kaksivuotiaiden lasten kohdalla. Kahden ja viiden vuoden iän välillä sovelletaan WHO:n suositusten mukaan yhtä tuntia päivässä.

Opetusministeri Lotta Edholm kirjoittaa yleisönostaston kirjoituksessa 22.12.2022 ”Digitalisaatio kouluissa on ollut kokeilu”, että Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunta vaati hiljattain videopelien lisäämistä kouluihin, mutta, että uusi hallitus sen sijaan haluaa lisää oppikirjoja.

”Digitaalisilla oppimateriaaleilla on oikein käytettynä joitakin etuja. Niissä voidaan yhdistää ääntä, kuvia ja tekstiä, ja ne päivittyvät reaaliajassa. Digitaalista oppikirjaa ei voi hukata tai kuluttaa. Koulujen digitalisointi on kuitenkin johtanut siihen, että fyysisiä oppikirjoja käytetään liian vähän. Fyysisellä kirjalla on nimittäin etuja, joita mikään tabletti ei voi korvata.”

Fyysisten oppikirjojen edut on esitetty kouluministerin yleisönosaston kirjoituksessa:

1. Oppikirja on helppokäyttöinen ja hyödyllinen niille, jotka ovat jääneet jälkeen tai haluavat edetä pidemmälle.

2. Oppikirja on merkityksellinen ja helppokäyttöinen vanhemmille ja muille, jotka haluavat saada käsityksen koulutyöskentelystä tai auttaa kuulustelemalla läksyjä tai kertaamalla ennen koetta.

3. Skolverketin esittämien tieteellisten tutkimusten mukaan painetuilla teksteillä on useita etuja. Digitaalisessa lukemisessa lukija käyttää vähemmän aikaa pelkkään lukemiseen. Oppilaat kävivät tekstin läpi nopeammin sen kustannuksella, että he eivät ymmärtäneet, mitä olivat juuri lukeneet. Painettua tekstiä lukeneet pystyivät paremmin muistamaan pääkohdat, muistivat enemmän osia ja osoittivat yleisesti ottaen parempaa luetun ymmärtämistä.

Paperikopioiden haitat on kuvattu kouluministerin yleisönosaston kirjoituksessa:

Läromedelsförfattarna tekemän selvityksen mukaan yksi kolmesta opettajasta sanoo, että ei pysty hankkimaan opetukseensa tarvitsemiaan analogisia/fyysisiä opetusmateriaaleja. Tämän seurauksena opettajat käyttävät arvokasta aikaa oppimateriaalien painamiseen/tulostamiseen.

”Monissa kouluissa kirjojen tilalle ovatkin tulleet monisteet/paperikopiot. Kirjan ja tulostetun A4-arkin välillä on ero. Samassa lukemista koskevassa tutkimusyhteenvedossa Skolverket kirjoittaa, että tulostetun yksittäisen paperin lukeminen heikentää lukijoiden kykyä jäsentää tietoa.”

Lopuksi kouluministeri kirjoittaa, että hallitus investoi nyt 685 miljoonaa kruunua opetusmateriaaleihin ensi vuonna (2023) ja sen jälkeen puoli miljardia kruunua vuosittain. Näin useammat koulut voivat hankkia korkealaatuisia oppikirjoja.

Suomessa syksyllä 2022 mediassa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten kuntien kireä talous johtaa siihen, että fyysiset kirjat asetetaan digitaalisia oppimateriaaleja vastaan.

Suomen hallitusohjelmasta 2023:

Laadukkaan painetun ja digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus varmistetaan molemmilla kansalliskielillä.
Suomalaisten oppimistulokset ovat olleet PISA-tutkimusten mukaan laskusuunnassa vuodesta 2006 alkaen. Erityisesti perustaitojen (luku-, kirjoitus- ja laskutaito) heikkeneminen edellyttää toimenpiteitä.
Lokakuussa 2022 julkaistu OECD-tutkimus kertoo, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle, kun vielä vuonna 2000 Suomi oli OECD-maiden korkeimpien joukossa.
Oppilailla ja opettajilla on oltava työrauha keskittyä oppimiseen ja opettamiseen.
Hallitus vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.

Koulu voi jo nykyisellään järjestyssäännöissään kieltää mobiililaitteen ”häiritsevän käytön” oppitunnilla ja myös edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana, Opetushallituksen mukaan. Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia vastanneista toivoo kouluille mahdollisuutta kieltää oppilaiden matkapuhelimien käyttö koulupäivän aikana.

Päivitetty 31.7.2023:

Unesco vaatii rajoittamaan älypuhelinten käyttöä kouluissa: ”Lasten yksityisyys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat vaarassa.” Lähes neljäsosa maailman maista on kieltänyt puhelimen käytön kouluissa kokonaan.

Koulun tulisi olla kaikille sopiva!

Ote Elöverkänsligas Riksförbundin (Ruotsin valtakunnallinen sähköherkkyysliitto) lausunnosta Statens skolverkin ehdotuksesta kansalliseksi koulujärjestelmän digitalisointistrategiaksi 2023-2027.

Koulun tehtävänä tulee olla antaa oppilaille parhaat mahdolliset edellytykset tiedon hankkimiseen.

Jo vuonna 2013 julkaistussa PISA-raportissa (”PISA2012”), josta poliitikot, tutkijat ja pedagogit keskustelivat innokkaasti, kävi selvästi ilmi, että oppilaat, jotka olivat alkaneet käyttämään tietokoneita ja tabletteja opetuksessa, saavuttivat huomattavasti huonompia tuloksia kuin ne, jotka eivät vielä olleet käyttäneet digitaalista tekniikkaa oppitunneillaan, ks. kaavio.

PISA 2012 OECD:n keskiarvo, tulokset luetun ymmärtämisessä, matematiikassa ja luonnontieteissä. Pisteet suhteessa tablettien saatavuuteen kouluissa.

Oppilaiden tulee saada tietoa digitalisaatiosta, mutta se voisi esim. olla erityinen oppiaine, eikä se saisi tunkea läpi – ja siten häiritä – kaikkea opetusta!

Peruskoulussa pitäisi olla normina opetus ilman tietokoneita/tabletteja, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, esim. tekniikan alalla. Esikoulussa [päiväkoti ja esikoulu Suomessa] ei pitäisi olla lainkaan digitaalisia laitteita.

On useita syitä, miksi tiedon omaksuminen on helpompaa kirjoja, paperia ja kynää käyttäen kuin tietokoneita/tabletteja käyttäen.

Yksi syy on esim. näköergonomia; kirjan sivun yleiskuva verrattuna näytöltä luettuun tekstiin, käden liike käsin kirjoitettaessa, mikä johtaa parempaan muistamiseen jne.

Wi-Fi-reitittimien ja langattomasti yhdistettyjen tietokoneiden/tablettien käyttö aiheuttaa mikroaaltosäteilyä, joka voi aiheuttaa päänsärkyä ja keskittymisongelmia monille oppilaille/opettajille.

Koulun pitäisi olla kaikille sopiva!

Oppilaat ja opettajat, joille on kehittynyt sähköherkkyys, eivät voi olla ympäristöissä, joissa käytetään langatonta teknologiaa.

Yksi tapa saada aikaan paljon parempi ympäristö kaikille on käyttää vain langallista tekniikkaa. Jos koulussa on henkilökuntaa tai oppilaita, jotka ovat yliherkkiä sähkölle, ainakin osa koulusta on voitava tehdä mikroaaltosäteilystä vapaaksi, esimerkiksi kieltämällä matkapuhelimet ja kytkemällä reitittimet yms. pois päältä.

Inger Svedmyr, asiantuntija och Per Segerbäck, asiantuntija

Liite: Euroopan neuvoston päätöslauselma 1815 (2011): ”Sähkömagneettisten kenttien potentiaaliset vaarat ja niiden vaikutukset ympäristöön”.

Lähde: ruotsalainen sähköherkkien lehti Ljusglimten 2/2023.

Langallisia verkkoja!

Kannettava tietokone liitetty USB-Ethernet-sovittimella langalliseen verkkoon.
Ilman WLANia ja Bluetoothia.

Syksyllä 2022 brittiläinen tuomioistuin määräsi koulun luomaan säteilyvapaan / matalan säteilyn kouluympäristön 13-vuotiaalle sähköherkälle oppilaalleen.

Langaton kouluympäristö mahdollistetaan tarjoamalla luokkahuoneisiin enemmän datapistorasioita ja tietokonelaitteita, jotka voidaan liittää internetkaapelilla datapistorasioihin. Tietokoneiden lisäksi jotkin tabletit ja kannettavat tietokoneet voidaan liittää datapistorasioihin erityisten sovittimien avulla. Tällöin Wi-Fi ja Bluetooth voidaan kytkeä pois päältä. Näyttöjä voidaan käyttää kirjoittamiseen ja valokuvien ottamiseen offline-tilassa ilman kaapelia tai verkkoa. Jotkut opetussovellukset toimivat myös offline-tilassa. Huomaa, että kännyköissä ja tableteissa olevat sovellukset elävät omaa elämäänsä, kun Wi-Fi tai 4G/5G-mobiilidata on aktiivinen, esim. koululaukussa olevissa kännyköissä. Kännykät on siis kytkettävä pois päältä tai laittaa lentokonetilaan (offline-tilaan).

Koulun näytöillä olisi hyvä rajoittaa sitä, mitä oppilaat voivat käyttää, ja kääntää näytöt niin, että opettajat voivat pitää niitä silmällä, jotta oppilaat eivät esimerkiksi voi alkaa pelaamaan verkkopelejä oppitunnin aikana. Offline-tilassa vältetään houkutus tehdä tunnilla muuta kuin koulutehtäviä.

Testit, joissa verrattiin tuloksia niiden oppilaiden välillä, jotka toivat matkapuhelimensa luokkahuoneeseen taskussaan äänettömässä tilassa, ja niiden oppilaiden välillä, jotka jättivät matkapuhelimensa luokan ulkopuolelle, osoittivat, että ne oppilaat, jotka eivät ottaneet matkapuhelinta mukaansa, suoriutuivat paremmin. (Yhdessä vertailussa ryhmien välillä ei ollut eroa ensimmäisten 10-15 minuutin aikana.) Syynä voi olla se, että aivojen on aktiivisesti päätettävä olla katsomatta kännykkää. Kun aivot joutuvat ponnistelemaan vastustaakseen kännykän houkutuksia, kyky suoriutua muista tehtävistä vähenee, kirjoittaa psykiatrian erikoislääkäri Anders Hansen kirjassa Skärmhjärnan.

Koulujen välitunnit ovat oivallista aikaa harrastaa liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ilman kännykkää, mikä vahvistaa aivoja, lepuuttaa silmiä ja auttaa oppilaita oppimaan paremmin tunneilla. Sen sijaan, että aivot menettäisivät keskittymiskykynsä sekä informaatiovirran että säteilyn vuoksi.

Digitaaliset välineet voivat olla hyvä lisä jos niitä käytetään oikein. Me Suomen Säteilyturva ry:ssä kannatamme langallisia verkkoja ilman langattomia signaaleja. Olemme omistaneet erillisen sivun kouluille, sivuillamme kohta Koulut. Sivuillamme kohdista Terveys ja Tietomateriaali voit lukea langattomien signaalien vaikutuksesta terveyteen. Esim. teknisiä ratkaisuja löydät kohdasta Riskienhallinta. Videot-kohdasta löytyy informatiivisia videoita. Mitä viranomaiset ja valmistajat sanovat? Ota selvää esitteestämme.

Martina Lampero