Digivalistusta oppiaineeksi kouluihin
Teksti: Erja Tamminen. Artikkeli julkaistiin Ilkka-Pohjalaisessa 13.4.2023.
Lasten ja nuorten älylaitteiden käytön ongelmat ovat nousseet otsikoihin. Suomessa käytetään digilaitteita eniten maailmassa, mikä on varovaisuusperiaatteen laiminlyöntiä.
Lasten ja nuorten älylaitteiden käyttö on ollut lähes rajatonta, mutta ei suinkaan riskitöntä. Mielenterveysongelmat ja tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) ovat nyt huimassa kasvussa. Unen laatu ja keskittymiskyky heikkenevät teineillä, mikä vaikuttaa myös oppimiseen. Luovutimmeko lasten ja nuorten ajankäytön hallinnan liiankin helposti yksin digifirmoille?
Ehdotan digivalistusta koulujen uudeksi oppiaineeksi. Nuoria neuvottaisiin laitteiden turvallisempaan käyttöön, keskiössä kiinteä kaapeliteknologia. Sen kautta saisi internet-yhteyden lisäksi myös lankapuhelinta vastaavan VoIP-puhelimen, jolla voisi soittaa kavereille silloin, kun juttua on vähän enemmän.
Monia älylaitteitakin voi käyttää ethernet-kaapelilla kytkettynä kiinteässä verkossa. Kun laite on lentotilassa, se säteilee merkittävästi vähemmän kuin mobiilidatan ollessa päällä. Lentotilassa olevalla älypuhelimella voi myös kuunnella musiikkia, se toimii herätyskellona ja kamerana sekä sillä voi pelata joitakin pelejä.
Älylaitteita tulisi käyttää langattomasti vain satunnaisessa viestinnässä. Nehän tarkoitettiin alkujaan hätäpuhelimeksi.
Mobiililaitteita ei pitäisi säilyttää kehon lähellä taskussa tai rintaliiveissä, kuten monella on tapana. Kännykkäpuhelut pitäisi soittaa vain hyvällä kuuluvuusalueella kuulokkeita käyttäen.
Kännykkäparkit, pienet puhelimien säilytykseen tarkoitetut lokerikot, pitäisi ottaa käyttöön kodeissa ja kouluissa. Näin etäisyys laitteisiin alkaisi kasvaa, syntyisi taas tilaa myös kohtaamisille, kirjoille, käsitöille ja kuntosaleille.
Lasten erityinen herkkyys on painava argumentti. Riippuvuus laitteista on vain osa kuvaa. On tunnettua, että lapset ovat aikuisia haavoittuvampia monille ympäristöfaktoreille kuten kemikaaleille, raskasmetalleille, UV-säteilylle ja lääkeaineille. Miksi eivät myös mobiilisäteilylle?
Tiedetään, että jo sikiöaikainen altistuminen lisää tarkkaavaisuushäiriön (ADHD) riskiä sekä heikentää motorisia taitoja.
Raskaana olevien naisten ei pitäisikään säilyttää älylaitteita kehoaan vasten. Myös tulevia äitejä olisi hyvä valistaa asioista jo neuvoloissa.
Näiden haasteiden valossa turvallisemman teknologian luominen lasten ja nuorten ympäristöihin on merkittävin keino rajoittaa laitteiden käyttöä ja langattomille verkoille altistumista.
On myönteistä, että jotkut yksittäiset koulut ovat heränneet asiassa, mikä on myös rauhoittanut opetusta. Älylaitteiden käyttöä oppimisympäristöissä ja vapaa-ajalla on rajoitettu myös esimerkiksi Ruotsissa, Belgiassa, Intiassa, Kiinassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Sveitsissä ja Kyproksella. Miksi ei myös meillä?
Lääkäri Silja Kosola on heittänyt ilmaan ehdotuksen kännykävapaasta koulusta. Muutoksen täytyy olla mahdollinen, kun turvallisuudesta on kysymys.
Olemmehan ottaneet aikanaan käyttöön myös pyöräilykypärät ja autojen turvavyöt.
Erja Tamminen
Järvenpää