Minun ensimmäinen älypuhelin
Teksti: Tuuli Sivusaari, Vaasa
Tässä Tuuli Sivusaaren kokemuksia älypuhelimen eduista ja haitoista. Hänellä alkoi ilmetä puhelimessa puhumisen myötä outoja oireita, kuten huimausta, pistelyä iholla, sormien puutumista, pääkipua ja hermosärkyä.
Sain ensimmäisen älykännykkäni lahjaksi orkesterikavereiltani vuonna 2014, merkkipäivänäni. Se oli kiehtova leikkikalu kauniissa valkoisessa nahkajäljitelmä kotelossa. Siitä lähtien puhelin kulki aina mukanani repussa ja laukussa.
Olin innoissani internetin mahdollisuuksista. Oli helppo pitää yhteyttä ulkomailla asuviin sukulaisiin ja kuunnella mahtavia luentoja ympäri maailma. Sähköpostilla oli helppo lähettää keskenään bändin jäsenten kanssa työn alla olevien kappaleiden äänityksiä, ja kuunnella niitä tietokoneelta kotona omien osuuksien harjoittelussa. Internetin ihmeellisessä maailmassa syvensin kielitaitoani, musiikillista osaamistani ja kouluttauduin jopa harrastuksena NLP-terapeutiksi. Vietin paljon aikaa netissä ja tutustuin mielenkiintoisiin ihmisiin.
Tammikuussa vuonna 2020 oli taas aika ostaa uusi tehokkampi kännykkä ja läppäri kun edelliset ”veteli viimeisiään”. Olin vaikuttunut uuden puhelimeni Leica-kamerasta, jolla sai todella upeita kuvia, ja monista sen uusista ominaisuuksista. Ja uudella läppärillä olisi taas hienoa osallistua zoomin välityksellä kurssikavereiden kanssa luennoille.
Kevättalvella 2020 aloin saada outoja oireita kuten huimausta, pistelyä iholla, sormien puutumista, kipua päässä kun puhuin puhelimella ja hermosärkyä. Googlasin ”Mistä nämä oireet voisivat johtua?” Sain vastaukseksi että ääreishermoston sairauksissa voi olla tämänkaltaisia oireita. Kävin lääkärin tutkimuksissa, minulla ei ollut mitään hermostollista sairautta.
Järkytys
Huomasin pian yhteyden älylaitteiden käytössä ja siitä seuraavasta huonovointisuudesta. Vein kännykkäni ja läppärini kellariin ja pidin pitkän tauon niiden käytöstä. Oireeni vähenivät huomattavasti ja olin välillä täysin oireeton.
Jatkoihin tiedon etsimistä sähköherkkyydestä aina kun jaksoin, ja alkoihan sitä löytyä! Jo 70-luvulla puhuttiin Venäjällä ”tutkasairaudesta”, kun ihmiset alkoivat saada vakavia terveysoireita työskennellessään tutkien läheisyydessä. Ja se tieto ikävä kyllä pölyttyy arkistoissa.
Käynnissä oleva teollisuusvallankumous, joka perustuu valtavalle tietotekniikan nopealle kehittymiselle, luo suurenmoiset mahdollisuudet kansainvälisille toimialoille tienata suuria summia.
Kaiken tämän uuden ja jännittävän keskellä onko vauhtisokeus hiljentänyt ihmisissä sen pienen äänen joka kysyy: ”Mitä tämä kaikki meitä ympäröivä säteily merkitsee luonnolle, hyönteisille, ihmisille ja koko planeetallemme?”
Suunnitelmat uusiksi
Vaihdoin älykännykkäni pieneen muoviseen Nokiaan ilman internettiä ja puhun nykyään puheluita kaiuttimen kautta. Olen vähentänyt läppäriajan minimiin. Maksan laskut ja printtaan paperille materiaalin johon haluan syventyä tarkemmin.
Pahimmat sähköherkkyys oireet saan lähellä ympärillä olevista älypuhelimista. Junalla matkustaminen on hankalaa ellei saa varattua kabinettia. Olen työskennellyt viimevuosina henkilökohtaisena avustajana ja joutunut kieltäytymään töistä, missä on jatkuva altistus älylaitteille. Asunnoissa missä on internettiin yhdistetty langaton hälytinjärjestelmä, on myös ongelmallinen, ellei sitä voi sulkea sähköherkän vierailun ajaksi.
Monella vanhuksella on nykyään yöpöydällä hälytin, millä saa napinpainalluksella puheyhteyden hälytyskeskukseen. Tämäkin laite säteilee ja voi aiheuttaa monille unettomuutta ja lämmönsäätelyn häiriöitä.
Mikä ei tapa välittömästi ei ole vahingollista?
Äitini kertoi minulle kuinka hän nuorena ollessan kävi kenkäkaupassa, jossa oli upouusi hienous ”röntgenlaatikko”, johon sai pistää jalkansa sen kengän kanssa jota sovitti, nähdäkseen läpivalaisulla, ovatko varpaat puristuksissa. Nykyään tiedämme että runsas röntgensäteilylle altistuminen aiheuttaa syöpää. Tupakka ja DDT levisi laajana ”hyödykkeenä” ihmiskunnalle, joka kuitenkin lyhensi lukemattomien ihmisten elinvuosia ja ne todettiin myöhemmin haitalliseksi ihmisille ja luonnolle.
Kysymys
Haluammeko säteilyttää lapsemme, nuoremme ja itsemme tällä ympärivuorokautisella jatkuvasti lisääntyvällä ”elektrosmogilla” säteilysumulla? Vai haluammeko kertoa sen haittavaikutuksista ja miten siltä voi suojautua?
Tukiasemien ilmaantuminen
Moni sähköherkkyyteen sairastunut kertoo että hänen asuntonsa läheisyyteen oli ilmaantunut matkapuhelintukiasema. Kerrostalo johon muutin vuonna 2016 (jossa edelleen asun vuonna 2024), sen katolla on kaksi erillistä matkapuhelintukiasemaa ja viereisen talon katolla on uusi iso tukiasema. Tien toisella puolella vastapäisen talon katolla oli myös tukiasema, mutta se on poistettu jostain syystä.
Vielä vuonna 2019 olin perusterve täysin oireeton ympärillä olevalle säteilylle. Kun katson aikaa taaksepäin ennen sairastumistani, jotain merkkejä oli ilmassa, jokin vaikutti terveyteeni, en vaan osannut tulkita niitä. Elämässäni ei ollut mitään merkittävä huolia, silti kärsin unettomuudesta, vaikka olin paiskinut töitä koko päivän ja olin väsynyt. Ylivireystila vaivasi ja oli vaikea nukahtaa.
Ennen nukkumaan menoa rauhoitin mieltäni kuuntelemalla kännykästä YouTubesta rentouttavaa musiikkia, laineen liplatusta ja linnunääniä, kun olisi pitänyt siirtää latauksessa oleva laitteet pois nukkumapaikan läheltä.
En silloin tiennyt että laitteesta lähtee voimakas säteily, jopa neljän metrin säteelle tai enemmän, internet yhteyden ollessa päällä.
Onneksi minulla on ystäviä jotka pitävät nykyään kännykkänsä ”mobiilidata off” sekä ”wifi ja bluetooth off tilassa”, jos ovat seurassani, tai lentotila-asetuksen päällä.
Tavalliset puhelut ja tekstiviestit toimivat ilman mobiilidataa, Wi-Fiä ja Bluetoothia!
Terveys edellä
Toivon että voin lähitulevaisuudessa asua kaupungin ulkopuolella paikassa missä ei ole lähellä matkapuhelintukiasemia, jossain pienessä talossa esimerkiksi. Ihminen ei helpolla muuta tottumuksiaan, ellei olosuhteet pakota häntä muuttumaan. Siirrämme asiat helpolla tulevaisuuteen.
Jos yksi sairastuu, hänen tilalleen on helppo ottaa uusi työntekijä. Mutta mitä sitten jos puolet kansasta kärsii uupumusoireyhtymästä? Tai suurella osalla maamme lapsista on masennus tai ADHD tai peli/älylaite riippuvuus? Heräämmekö sitten todellisuuteen? Eräs tuttuvaani kertoi lapsesta joka ei mene ruokapöytään ellei saa tablettia mukaan. Lapsi oli 3 vuotias.
Toivon että ymmärrämme se on kaikkien etu, jos julkisiin kokoontumisiin tulee ”mobiilidata off ” tai lentotila päälle direktiivi. Toivon että älykännykät kielletään alle 18-vuotiailta.
Toivon että ihmiset suurinjoukoin havautuvat tähän säteilytodellisuuteen ja haluavat olla osana ratkaisua miten suojella itseämme ja toisiamme paremmin. Se on koko kansakunnan ja tulevien sukupolvien etu, terävä terve mieli terveessä ruumiissa, ja täysi toimintakyky, jokaisella!
Tuuli Sivusaari ❤
Tuulin lähteet:
https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/radiation-sickness/symptoms-causes/syc-20377058
https://www.warhistoryonline.com/instant-articles/russian-duga-radar-woodpecker.html
Suomen Säteilyturvan jäseneksi
Aktivoidu sinäkin – tule mukaan huolehtimaan meidän kaikkien tulevaisuudesta
Liittymällä yhdistyksemme jäseneksi voit omalta osaltasi vaikuttaa turvallisemman tulevaisuuden luomiseen.
Voit myös liittyä pelkästään sähköpostilistalle ja auttaa meitä yhdistyksellemme tärkeitä asioita.
Me Suomen Säteilyturva ry:ssä kannatamme langallisia verkkoja ilman langattomia signaaleja. Olemme omistaneet erillisen sivun kouluille, sivuillamme kohta Koulut. Sivuillamme kohdista Terveys ja Tietomateriaali voit lukea langattomien signaalien vaikutuksesta terveyteen. Esim. teknisiä ratkaisuja löydät kohdasta Riskienhallinta. Videot-kohdasta löytyy informatiivisia videoita. Mitä viranomaiset ja valmistajat sanovat? Ota selvää esitteestämme.